Vuoden perhepeli 2021
My City (Reiner Knizia / Lautapelit.fi)
Maineikas lautapelisuunnittelija Reiner Knizia on tarttunut legacy-pelimekaniikkaan, jossa useammat erilliset pelikerrat muodostavat yhtenäisen kampanjan, jonka aikana pelin komponentit ja säännöt muuttuvat. Knizia on yhdistänyt tähän mekaniikkaan kaupunginrakentelua polyomino-laattoja asettelemalla ja suunnannut pelin koko perheelle.
Raadin mielestä Knizia on onnistuneesti tuonut legacy-pelit nyt myös muidenkin kuin harrastajien pöytiin helposti omaksuttavalla ja toimivalla My Cityllä.
Vuoden harrastajapeli 2021
Räävelin rohtotohtorit (Wolfgang Warsch / Lautapelit.fi)
Räävelin rohtotohtorit vie pelaajat keittelemään alkemistisia liemiä ja kilvoittelemaan parhaan rohtotohtorin tittelistä. Rohtojen keitteleminen on luonnostaan riskialtista puuhaa, koska varomaton ainesten yhdisteleminen voi johtaa onnistuneen taikajuoman sijasta ylitse kuohuvaan pataan. Räävelin rohtotohtorit tarjoaakin kelpo annoksen riskinottoa.
Raadin mielestä Räävelin Rohtotohtorit on onnistunut kattaus pussinrakennusta ja koukuttavaa onnenkoetusta, joka kutsuu pelipöydän ääreen kerrasta toiseen.
Vuoden peliteko 2021
Laura Keränen: Lautapelit kirjastoissa -opinnäytetyö
Vuoden peliteko -palkinto myönnetään Laura Keräselle hänen Turun AMK:n opinnäytetyönsä Lautapelit kirjastoissa johdosta. Työ ja siihen liittyvä itseopiskeluopas edesauttaa kirjastoja laajentamaan modernien lautapelien valikoimaa ja tietoutta, täten edistäen peliharrastusta entuudestaan.
Vuoden perhepeli -finalistit
Gravity Superstar (Julian Allain / Lautapelit.fi)
Gravity Superstarissa kerätään syötävän kaunista tähtipölyä planeetalla, jolla painovoima toimii erikoisesti. Pelaajien pelinappulat putoavat alaspäin aina, jos niiden jalkojen alla ei ole tasannetta. Kääntyilemällä ja siirtyilemällä saadaan putoaminen suunnattua niin, että tähtipölyä saadaan kerättyä mahdollisimman paljon ja samalla mahdollisesti varastettua sitä muilta.
Raadin mielestä Gravity Superstar on helposti opittava ja selkeä peli, jolle painovoiman käyttäytyminen antaa omaperäisen ilmeensä. Peli toimii kevyenä perhepelinä, mutta halutessaan siirtojensa ketjutusta voi pohtia enemmänkin. Gravity Superstar skaalautuu hyvin kaikille eri pelaajamäärille (2-6).
Nova Luna (Uwe Rosenberg ja Corné van Moorsel / Lautapelit.fi)
Uwe Rosenberg jalosti Corné van Moorselin parin vuoden takaisesta Habitatsista virtaviivaisemman ja helposti lähestyttävän laattojenasettelupelin. Hassusta kuukalenteriteemasta huolimatta peli on varsin abstrakti. Erivärisiä laattoja pyritään laittamaan vierekkäin siten, että niissä olevat naapurilaattojen värivaatimukset täyttyvät. Laattojen värväys yhteiseltä kalenterilaudalta on tärkeä osa taktikointia.
Raadin mielestä varsinkin pienillä pelaajamäärillä Nova Luna tarjoaa näppäränmittaisen optimointipähkinän. Peli saa kiitosta myös siitä, että se on miellyttävän helppo opettaa.
10 Days in Europe (Alan R. Moon ja Aaron Weissblum / Peliko)
10 Days in Europe on koko perheelle soveltuva lautapeli, jossa pelaajat keräävät eri liikennevälineitä ja Euroopan matkakohteita. Tavoitteena on luoda sujuva matkasuunnitelma maasta toiseen pitkin poikin mannerta. Rommipeleistä tutun värisuoran keräily piilottaa hienosti alleen maantiedon, jota pelaajat oppivat pelin äärellä huomaamatta tutkiessaan kulloisenkin matkakohteensa naapurimaita.
Raadin mielestä 10 Days in Europe muistuttaa hyvällä tavalla klassisia seurapelejä, joita voi pelata laajalla ikähaitarilla koko suvun kesken. Peli on äärimmäisen yksinkertainen pelata, mutta oikean matkailurivin keräämiseen on onnistuttu upottamaan hienovaraista pelivaraa ja todennäköisyyksien vertailua, jotta kokenutkin peliharrastaja tai matkailija voi viihtyä Euroopan kartan äärellä.
Vuoden harrastajapeli -finalistit
Captain Sonar (Roberto Fraga ja Yohan Lemonnier / Lautapelit.fi)
Huutoa, paniikkia ja sekaannusta! Sitä on Captain Sonar, joka asettaa kahden sukellusveneen miehistön reaaliaikaiseen kamppailuun toisiaan vastaan. Miehistön jäsenien tehtävänä on huudella kapteenille ohjeita ja tilannetietoja, joiden pohjalta kapteenin on tehtävä nopeita päätöksiä. Saako radisti paikannettua vastustajan sukellusveneen? Saako kapteeni ohjattua sukellusveneen ampumaetäisyydelle? Ja saako konemies pidettyä sukellusveneen kunnossa kaiken tämän keskellä?
Raadin mielestä Captain Sonar on uniikki ilmestys lautapelirintamalla. Se on intensiivinen ja hauska, mutta hengissä ei selviä ilman taktiikkaa ja hyvää yhteistyötä.
Survivors of Hellapagos (Laurence ja Philippe Gamelin / Lautapelit.fi)
Survivors of Hellapagosissa pelaajat heitetään autiolle saarelle, jossa resurssit ovat rajalliset. Yhteistyössä pelaajat yrittävät pelastautua ennen kuin hurrikaani iskee. Selviämiskamppailu on ruuan hankintaa, lautan rakentamista ja neuvottelua toisten kanssa. Jossain vaiheessa alkaa olla selvää, etteivät kaikki selviä ja äänestämällä ratkaistaan kuka eliminoidaan. Selviytymisessä avainasemaan nousee keskusteleminen, uhkailu ja sopimukset.
Raadin mielestä Survivors of Hellapagosin tiivis tunnelma ja yllättävät käänteet viehättävät. Pelin rauhallisen oloinen alku on vain muisto ruuan ja veden huvetessa. Survivors of Hellapagos skaalautuu myös hyvin isolle porukalla.
Tappajahai (Prospero Hall / Ravensburger)
Tappajahai iskee jälleen! Takavuosilta tuttu jännityselokuva on puettu lautapeliksi tässä epäsymmetrisessä 1–4 pelaajan julkaisussa. Yksi pelaajista teroittelee ja käyttelee hampaitaan hain roolissa kun taas muut yrittävät yhteistyössä pelastaa Amity Islandin asukkaita ja eliminoida pedon. Peli on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä niistä hai yrittää piileskellä, mutta se käy vuoro vuorolta vaikeammaksi. Toisessa vaiheessa käydään kortein ja nopin kamppailu hain ja miehistön välillä.
Raadin mielestä Tappajahaissa on kekseliäästi toteutettu leffan juoni. Kun piileskelyvaihe päättyy, pelilauta käännetään toiselle puolelleen, joka visualisoi suuren loppukamppailun. Menestyminen ensimmäisessä vaiheessa vaikuttaa siihen, millaiset lähtökohdat saa kamppailuun. Jännitys säilyy taatusti loppuun saakka.